23.1.2013

Opiskelujen päättyminen

Niin siinä sitten kävi, että taisteluni opintojen suhteen päättyi ikävästi. Koulu ei olisi poikaa erottanut kokonaan, olisi nähtävästi tullut väliaikainen erottaminen tai opintojen keskeytys, mutta poika itse ilmoitti koululle halunsa erota. "Takaisin en mene ja piste". Hänen haaveensa olisi tehdä tämä tuleva kevät töitä ja hakea toiseen kouluun ensi syksyksi.
Ikävää, että tämä aiemmin hänen unelmiensa ala loppui näin lyhyeen, mutta nyt on vaan laitettava asiat tärkeysjärjestykseen. Ja mikä olisi tärkeämpää kuin saada poika kuiville kaikesta, ei mikään. Jos siinä onnistutaan, niin hänellä on kyllä aikaa opiskella ja hommata ammatti, olkoot ala sitten mikä hyvänsä.

Tämä pysäytysjakso jatkuu nyt vielä ainakin 2 viikkoa, mahdollisesti 4 viikkoa. Tänä aikana yritämme saada pojalle katkopaikan. Täytyy vaan toivoa, että se järjestyisi nopeasti!

Omaa pahaa oloani sain onneksi purettua rakkaalle ihmiselle, sain itkeä, sain sanottua ääneen kaiken mikä sisälläni velloo. Vielä viikonloppuna olin varma, etten pysty kenellekkään puhumaan näistä lopullisista totuuksista, en halua, enkä jaksa....Mutta onneksi sain puhuttua. Kyllä se huomattavasti taakkaani kevensi. En tahdo vaipua masennukseen, silloin minusta ei olisi mitään apua kenellekkään.

Viikonloppuloma sujui taas hyvin. Pojallani kävi paljon ystäviä kylässä ja hän liikkui muutaman tunnin kaupungillakin moikkailemassa tuttujaan. Kannabista oli kuulema tarjottu, mutta hän oli kieltäytynyt. Jos näin on, niin hienoa! Seulat on otettu tiistaina ja huomenna kuulen ovatko ne puhtaat.
Viime viikolla poika on antanut 1. puhtaat seulat! Nyt on kannabis kadonnut elimistöstä. Pitkään siihen menikin.


6 kommenttia:

  1. tsemppii sulle ja pojalles! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Alkushokki on ohi, nyt vaan katse kohti parempaa tulevaa :)

    VastaaPoista
  3. Ihailen kykyäsi nousta epätoivon syvyyksistä ja kerätä voimasi ja luottamuksesi uudestaan.

    Kari

    VastaaPoista
  4. Kiitos Kari. Jostain sitä voimaa aina riittää, niinäkin hetkinä jolloin luulee olevansa täysin pohjalla.
    Luottamus ja usko parempaan ovat asioita, jotka vaihtelevat lähes päivittäin. Välillä ne ovat täysin kateissa...

    VastaaPoista
  5. Se olisi tärkeää, että jaksaa uskoa voiman ja luottamuksen palaamiseen silloin kun ne tuntuvat katoavan. Koska kyllä ne aina palaavat kuitenkin.

    Kari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin. Ehkä sitä välillä kuitenkin suojelee itseään. Kun oikein pettyy ja kun se luottamus on moneen kertaan mennyt, ei uskalla luottaa. Siinä sydän särkyy särkymistään. Mutta kun muutakaan ei voi, niin se täytyy vain luottaa ja uskoa. Ei tästä muuten mitään tulisi :)

      Poista