Täällä sitä nyt elellään täysi-ikäisen pojan kanssa. Viikonlopun juhlinta tyhjensi pankkitilin nopeasti, silti joka päivälle on löytynyt rahaa tupakkaan. Selityksiä on löytynyt- tyhjien pullojen palautusta, kaverilta lainaamista jne. Olen aavistellut pahaa, mutta pyrkinyt elämään normaalia arkeamme. Aamuherätykset ovat hänelle painajaismaisia. Edelleen rytmi on se, että tahtoo valvoa yöt ja nukkua päivät. Tämä on ainoa asia josta sanaharkkaa on tullut.
Tänään minulla oli vahva tunne siitä, että kannabis on tullut takaisin kuvioihin. Soitin n.klo 18 pojalleni ja kuulin heti äänestä, että olin oikeassa. Puhe sammalsi. Ensimmäistä kertaa hän itse myönsi polttaneensa juuri. Nähtävästi avoimuus on nyt helpompaa, kun tietää etten kuitenkaan asialle voi mitään.
Kotimme säännöt ovat, ettei tänne tulla päihtyneenä, eikä mitään laitonta ainetta / kamaa tänne tuoda. Poika kuitenkin tuli pian kotiin ja väitti olevansa täysin kunnossa. Puheesta kuulin edelleen, ettei hän ole selvä ja silmistä näki että kannabista on poltettu. Sanoin hänelle, että voi hyvin mennä takaisin sinne mistä tuli, palataan asiaan huomenna! Poika lähti ovet paukkuen, hyvin loukkaantuneena kun en huolinut kotiin.....Sydäntä särki ja teki mieli huutaa hänet takaisin. Mutta en tehnyt niin. Halusin näyttää hänelle olevani tosissani.
Myöhemmin koitin soittaa hänelle ja muistuttaa siitä, että huomenna voi palata kotiin kun on selvin päin. Ei hän minulle vastannut puhelimeen. Isänsä kuitenkin tavoitti pojan ja sai kuulla, että on kaverinsa luona. Hyvä niin. Nyt tiedän, ettei hänellä ole hätää, saa varmasti jäädä sinne yöksi.
Vaikka olen useasti puhunut siitä, että kannabis menee kaiken edelle ja on poikani mielestä upeinta mitä maa päällään kantaa, niin siltikin vasta nyt, vasta tänä iltana tajusin sen, että teenpä minä mitä tahansa, rakastan hänet vaikka puhki, ei auta mitään. Minulla ei ole enempää keinoja. On vain katsottava miten hän aikoo elämänsä elää. Tukea ja apua voin aina antaa, mutta ne auttavat vain jos ja kun hän joskus kokee niitä tarvitsevansa- ja haluavansa.
Niin pistää vihaksi :/
25.4.2013
22.4.2013
Railakasta juhlintaa
Vihdoin se päivä koitti. Kauan hän on tätä odottanutkin, vaan nyt se on tässä ja nyt-
täysi-ikäisyys :)
Kaksi päivää ja yötä poika juhli tuota upeaa merkkipaalua, mutta onneksi "vain" alkoholin voimin. Omien sanojensa mukaan kannabista ei kenelläkään ollut, eikä sitä tehnyt mieli lähteä etsimään. Toivon että tuo on totta...Hieman jopa luotan tuon olevan totta. Porukka jossa poikani juhliaan vietti, on suurelta osin kovin huumevastainen ja olen tyytyväinen, että valitsi juuri heidät biletyskavereikseen.
Kaikki mennyt siis ihan hyvin tähän saakka :) Omaa asuntoa hän odottaa ja tulevalla viikolla varmastuu saako hän haluamansa yksiön vaiko ei. Jos tärppää, muutto on jo 1.5.
Voi siis olla, että elellään nyt viimeistä viikkoa saman katon alla....Huoh. Niin nopeasti tuo aika menee. Hän oli ihan vasta eilen pienen pieni poika <3
täysi-ikäisyys :)
Kaksi päivää ja yötä poika juhli tuota upeaa merkkipaalua, mutta onneksi "vain" alkoholin voimin. Omien sanojensa mukaan kannabista ei kenelläkään ollut, eikä sitä tehnyt mieli lähteä etsimään. Toivon että tuo on totta...Hieman jopa luotan tuon olevan totta. Porukka jossa poikani juhliaan vietti, on suurelta osin kovin huumevastainen ja olen tyytyväinen, että valitsi juuri heidät biletyskavereikseen.
Kaikki mennyt siis ihan hyvin tähän saakka :) Omaa asuntoa hän odottaa ja tulevalla viikolla varmastuu saako hän haluamansa yksiön vaiko ei. Jos tärppää, muutto on jo 1.5.
Voi siis olla, että elellään nyt viimeistä viikkoa saman katon alla....Huoh. Niin nopeasti tuo aika menee. Hän oli ihan vasta eilen pienen pieni poika <3
16.4.2013
Reindeerspotting
Katsoin yöllä YleTeemalta tuon dokumenttileffan Reindeerspotting- pako Joulumaasta. Muistan kun kyseinen huumenuorista kertova elokuva ilmestyi. Esikoiseni oli sen ystävänsä kanssa katsonut ja se puhututti heitä kovin. Mielenkiinnosta katsoin sen silloin itsekin ja järkyttävää ja surullista katsottavaahan se olikin. Käsittelimme aihetta esikoiseni kanssa paljon ja muistan sanoneeni silloin, etten anna poikani ( sisartaan 3 vuotta nuorempi ) sitä vielä nähdä. Ikäraja 18v ja se riitti syyksi kieltää tuo häneltä.
Silloin tuosta dokumenttileffasta puhuttiin tosiaan paljon ja lehdet kirjoittelivat pääosassa olleen pojan kurjasta kohtalosta. Tokihan se kovin kiinnosti myös n. 15-vuotiaita nuoria ja poikanikin oli sen ehtinyt jo kaverinsa luona katsomaan. Kysyin häneltä silloin, millaisia ajatuksia tuo hänessä herätti, mitä hän tykkäsi siitä? Muistan kun poika tokaisi lyhyesti : "Just siistii!" ..........Tokihan hän sitten perui sanansa ja selitti miten hirveetä touhua se oli ja miten jotkuu voikin sortua käyttämään huumeita jne.
Nyt tiedän, että hän varmasti tarkoitti juuri tuota ensin sanomaansa. Loppu oli sitten äidin mieliksi sanottua. :(
Telkku.comin leffa-arvostelussa Tuomas Riskala sanoo näin :
"Suomalaisten heroiininuorten arki avautuu 64 000 teatterikatsojaa
keränneessä kohudokumentissa, jolle lätkäistiin K-18-ikäraja. Se on
järjetöntä, sillä Reindeerspotting – Pako joulumaasta on nimenomaan
nuorten kielellä tehtyä, kaunistelematona huumevalistusta. Tämä dokumentti pitäisi näyttää kaikille
teini-ikäisille"
Minä olen eri mieltä Tuomaksen kanssa. Mielestäni tuo ei toimi huumevalistuksena teini-ikäisille. Voin hyvin kuvitella kuinka esim. 13-16-vuotiaat ajattelevat tuosta juuri niin, että vähänkö siistii, pitävät hieman vanhempia "jolähesaikusia" idoleinaan ja esikuvinaan. Eivät nuoret näe tuossa sitä samaa traagisuutta jota me aikuiset näemme- he näkevät tuossa elämää. Sitä siistiä, kiellettyä elämää. Tällöin vaikutus on juuri päinvastainen kuin huumevalistuksella pitäisi olla.
Minun poikani kohdalla asia ainakin on mennyt juuri näin. Ei tehonnut tuo dokkari, vaan juuri samoihin aikoihin on alkanut poikani tutustuminen erinäisiin huumeisiin- myös subutexiin :(
Silloin tuosta dokumenttileffasta puhuttiin tosiaan paljon ja lehdet kirjoittelivat pääosassa olleen pojan kurjasta kohtalosta. Tokihan se kovin kiinnosti myös n. 15-vuotiaita nuoria ja poikanikin oli sen ehtinyt jo kaverinsa luona katsomaan. Kysyin häneltä silloin, millaisia ajatuksia tuo hänessä herätti, mitä hän tykkäsi siitä? Muistan kun poika tokaisi lyhyesti : "Just siistii!" ..........Tokihan hän sitten perui sanansa ja selitti miten hirveetä touhua se oli ja miten jotkuu voikin sortua käyttämään huumeita jne.
Nyt tiedän, että hän varmasti tarkoitti juuri tuota ensin sanomaansa. Loppu oli sitten äidin mieliksi sanottua. :(
Telkku.comin leffa-arvostelussa Tuomas Riskala sanoo näin :

Minä olen eri mieltä Tuomaksen kanssa. Mielestäni tuo ei toimi huumevalistuksena teini-ikäisille. Voin hyvin kuvitella kuinka esim. 13-16-vuotiaat ajattelevat tuosta juuri niin, että vähänkö siistii, pitävät hieman vanhempia "jolähesaikusia" idoleinaan ja esikuvinaan. Eivät nuoret näe tuossa sitä samaa traagisuutta jota me aikuiset näemme- he näkevät tuossa elämää. Sitä siistiä, kiellettyä elämää. Tällöin vaikutus on juuri päinvastainen kuin huumevalistuksella pitäisi olla.
Minun poikani kohdalla asia ainakin on mennyt juuri näin. Ei tehonnut tuo dokkari, vaan juuri samoihin aikoihin on alkanut poikani tutustuminen erinäisiin huumeisiin- myös subutexiin :(
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)