12.4.2013

Home sweet home

Tänään siis sain pojan kotiin. Hymyssä suin ja kovin helpottuneena hän palasi "maailman parhaaseen paikkaan"- kotiin. Onhan tuota iloa ja riemua kiva katsella ja itsekin olen ollut ihan hyväntuulinen ja rento. Kertaakaan ei ole tänään tullut sanaharkkaa mistään :) Mikään ei enää palaa ennalleen, mutta nyt katse kohti tulevaisuutta, parempaa sellaista! 

Siitä olen erittäin onnellinen, että olemme näinkin sopuisasti ja hyvissä väleissä. Poika ei syytä meitä vanhempia mistään, eikä ole mitenkään katkera siitä, että joutui katkolle- eristykseen ulkomaailmasta. Hän ymmärtää sen, ettemme voineet tehdä muutakaan. Hän ymmärtää sen, ettemme tehneet sitä pahuuttamme tai ilkeyttämme, vaan vain ja ainoastaan häntä auttaaksemme. Teimme sen rakkaudesta ja huolesta.

Tällä hetkellä kaikki on siis niin hyvin kuin vaan voi tässä tilanteessa olla. Ja siitä olen kiitollinen.

1 kommentti:

  1. Olen iloinen puolestasi, että jaksat ja osaat kääntää katseesi kohti tulevaa. Ja iloita myös juuri tästä pienesta hetkestä.

    VastaaPoista